Porvariskuningas (Helsinki) MVID#1000050351

Hylky on ollut limisaumainen, kannellinen alus, jossa ei ole merkkejä moottorista tai airoista, mutta josta ei ole säilynyt takilaakaan. Erikoista on, että kannesta huolimatta hylystä ei tavata ainuttakaan polvea. Hylyn perästä löytyneissä astioissa on Arabian 1920-40-luvuilla käyttämiä leimoja. Alus vaikuttaa alle sata vuotta sitten uponneelta eli hylky ei siis automaattisesti ole muinaisjäänne.

Sijainti (WGS84) ja viimeisen tarkastuksen päiväys:

Lat: 60°09.4240' N, Lon: 25°05.2549' E // 10. helmikuuta 2024

Syvyys & pituus & suunta:

12,5m, noin 16m, kölilinja noin 0°/180°

Tutkimusryhmä ja raportoija:

Topi Sellman, Teemu Kerola ja Markku Luoto

Tutkimusaineisto:

https://masdownload.mikrojebe.fi/kohteet/1000050351_Porvariskuningas/

Linkki Muinaisjäännösrekisteriin:

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=100…

Linkki tähän sivuun:

https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/porvariskuningas-1

Sijainti kartalla suhteessa muihin muinaisjäänteisiin

Suoritetut tutkimustoimenpiteet

Hylky paikannettiin Meritaidon 2014 luotausaineistossa olleen anomaliailmoituksen perusteella ja todettiin koordinaattien pitävän hyvin paikkansa. Hylkyyn asetettin 1m mittatikku, jossa on kompassi noin kölilinjan mukaisesti. Topi Sellman kuvasi hylyn 4k-videolla noin metrin etäisyydeltä, joten kuvan erottelukyky on tarkempi kuin ihmissilmän vastaavalta etäisyydeltä. Lisäksi havainnoitiin puumateriaalin laatua ja hylyssä olevien artefaktien (pulloja, astioita, vaijereita) sijainteja. Hylystä tehtiin 3D-malli vielä saman päivänä, johon tutustuttuaan Teemu Kerola kävi seuraavana päivänä kuvaamassa astioiden pohjissa olleet Arabian leimat, koska kaikki havainnot viittasivat alle 100 vuotta sitten uponneeseen hylkyyn. 4k-videosta purettiin 4866 kuvaa, joiden pohjalta tehtiin 3D-malli, jossa on 17.919.136 monikulmiota ja jonka koko oli noin 350MB. Sketchfabtilin rajoitusten takia julkaistu malli on noin puolet pienempi.

Kohteen kuvaus

Hylky makaa noin 12,5m syvyydessä, lähes pohjois-etelä suunnassa. Hylkyalue on noin 16m pitkä ja noin 6m leveä. Hylky on suunnilleen oikein päin, mutta vajonnut syvälle mutaan ja pahasti auennut ts. ainoastaan pumpun putki ja peräsimen varsi kohovat merkittävästi pohjasta (n. 2m). Hylyn styyrpuyurin kyljen yläosa on vielä näkyvissä eli aluksessa on ollut jatketut kaaret ja varsin tiheä kaariväli. Hylystä erottuu kansipalkit ja kansilaudoitusta, joka on osin pinottu päällekkäin. Hylystä ei ole tavattu polvia. Hylky vaikuttaa kaarien perusteella ainakin pääosin limisaumaiselta. Rakennusmateriaali vaikuttaa olleen pääosin havupuuta. Ankkuripeli koostuu useammasta osasta eli sitä ei ole veistetty yhdestä puusta. Hylyn päällä on vaijerin jäänteet. Alus ei vaikuta olleen lastissa, mutta hajoamisen ja mudan takia sitä ei voida varmistaa.

Alustava tulkinta

Seuralaistemme alustava tulkinta on, että kyseessä on mitä todennäköisimmin 1930-40 luivuilla uponnut, limisaumainen ja pääosin havupuusta rakennettu rannikkopurjehduksessa käytetty "kuutti". Kannen tuenta laitoihin ilman polvia ja kansipalkkien harva välistys saattavat viitata aluksen keskiosan kannen mahdolliseen jälkiasennukseen. Hylystä paikannetut astiat ovat Arabian tuotantoa. Arabian leimoista ei erotu vuosilukuja, mutta yhden kupin leimat ovat 1920-luvulta ja muissa astioissa ollut leima oli käytössä 1930-40 luvulla. Hylyssä ei ole mitään moottoriin tai soutamiseen viittaavaa, joten oletamme sen olleen alun perin purje alus. On mahdollista, että alus on elinkaarensa päässä ollut proomuna, koska takilasta ei ole mitään viitteitä. Rakennustavan, -materiaalin ja artefaktien perusteella arvelemme aluksen olleen suomalainen rannikkopurjehduksessa käytetty "kuutti", jolla on voinut olla lastina esimerkiksi halkoja, joka selittäisi niin lastin kuin painolastin puuttumisen. Hylky on pahoin hajonnut ikäänsä nähden, joten on mahdollista, että sitä on raivattu väylänhoidon yhteydessä.