Suomen meriarkeologinen seura ry

Sijainti kartalla suhteessa muihin muinaisjäänteisiin

Suoritetut tutkimustoimenpiteet

Tutkimuksen tarkoitus oli Suomen meriarkeologisen seuran keräämän Itämeren hylkyjen 3D-ontologian täydentäminen. Hylky paikannettiin alustavasti Museoviraston Kyppi.fi-palvelussa olleiden koordinaattien mukaan, mutta viistokaiulla paikkaa varmistettaessa, huomattiin Museiviraston koordinaattien olevan noin 50m liikaa kaakossa, kuten oheisesta museoverkon kartasta voi 14.2.2024 tilanteessa nähdä. Hylyt.netin koordinaatit taas olivat noin 50m liikaa länsilounaassa.  Hylkyyn asetettiin MAS:n pienempi kalibrointikuutio, jossa särmän pituus on 44cm. Topi Sellman kuvasi hylyn 4k-videolla noin metrin etäisyydeltä, joten kuvan erottelukyky on tarkempi kuin ihmissilmän vastaavalta etäisyydeltä. Lisäksi Markku Luoto kuvasi hylkyä 4k/FHD stereovideoilla ja MAS:n muut tutkimusmatkalaiset kuvasivat hylyssä olleita artefakteja tai rakenneosia korkearesoluutiosin valokuvin. Puumateriaalin laatua havainnoitiin hylystä laajasti sekä ajoitusta varten keulasta katsottuna kolmannesta styyrpuurinpuoleisesta kaaresta otetusta vuolunäytteestä. Topi Sellman teki hylystä 3D-mallin, jonka koko on noin 130MB ja siinä on noin 7 miljoonaa monikulmiota. Ajoitusnäytteestä teetettiin radiohiiliajoitus ns. AMS-menetelmällä, jonka tulokset ja tulkinnan voi lukea viereisestä kaaviosta. Jokaisen sukelluksen lopuksi hylystä poistettiin sinne kertynyttä muoviroskaa.

Kohteen kuvaus

Hylky makaa noin 21 metrin syvyydessä, lähes etelä-pohjoissuunnassa, keula etelään päin. Keula on tunnistettu keulavantaasta ja "vedenleikkaajasta" sekä muista keulalle tyypillisistä rakenneosista. Hylkyalue on jopa 35 metriä pitkä, josta hylkyä on ainakin 28m. Hylky on noin 7m leveä. Hylky on vajonnut mutaan ainakin 1-1½ metriä, eikä siinä vaikuta olevan lastia tai merkittävää määrää painolastiakaan. Kaaret ovat sileitä, mikä viittaa tasasaumaiseen rakennustyyliin. Kaaret ovat hämmentävän ohuita - tuskin paksumpia kuin kylkilankut. Kaaret ovat kyllä erittäin tiuhassa, käytännössä kiinni toisissaan. Kaaret ovat myös hämmentävän suoria ja hylky muistuttaakin muodoltaan enemmän moderneja rahtilaivoja kuin historiallisia aluksia. Rungon sisäpuolella on garneerausta, mutta hylystä tai sen ympäriltä on paikallistettu vain muutama polvi - tosin molempia tyyppejä: "roikkuvia" ja "tikari" -polvia. Kansipalkeista tai -laudoituksesta ei juurikaan ole merkkejä. Hylystä ei paikallistettu artefakteja komeaa ankkuripeliä lukuunottamatta.

Alustava tulkinta

Seuralaistemme alustava tulkinta on, että kyseessä on mitä todennäköisimmin suojaisille sisävesille tarkoitettu rahtialus - mahdollisesti jopa proomu. Rakennusmateriaali vaikuuttaa olleen pääosin havupuuta ja kuten aiemmin viitattiin, kaarien osalta poikkeuksellisen ohutta puuta. Vaikka kaaritus on ollut tiuha, se ei todennäköisesti ole tarjonnut riittävää jäykkyyttä aluksen rungolle, että se olisi kestänyt edes keskikertaista allokkoa merellä -ainakaan pitkän päälle. Sama pätee raskaaseen lastiin, joka aiheuttaisi materiaalin vahvuuteen nähden liian kovan paineen sekä pohjan suuntaan että kyljistä sisään päin. Näin ollen valistunut arvauksemme on, että alusta on käytetty vain kevyiden lastien kuljettamiseen, kuten esimerkiksi rehun ja pahnojen toimittamiseen Haapasaarilla olleelle karjalle.

Radiohiiliajoitusta tulkitsemme niin, että näytteen puumateriaali (selluloosa) on suurella todennäköisyydellä 1600-luvun lopulta tai 1700-luvun puolivälistä, todennäköisyysmaksimin osuessa 1690-luvulle. Radiohiiliprofiilin samankaltaisuus Ruotsinsalmen toiseen meritaisteluun osallistuneiden alusten vastaavan kanssa nostaa esiin kysymyksen, voisiko olla kyseessä venäläisten kuormastoaluksesta, joka on alun perin tarkoitettu Nevan jokireiteille?

Hylyn 3D-malli

Kuvia hylystä

Sivun viimeisin päivitys 26.03.2024

Sivun historia PDF-tiedostoina:

jarvenkari_mvid1131_2024-0326_mas.fi_.pdf