Varmbådan - uusi

Uunihylky, Varmbådanin hylky, Shebeikki tai Shepeikki nimillä tunnetun hylyn tarina. Sukellus- ja ankkurointiohjeet. Kohde esitelty luontomatkailun näkökulmasta. Sivu on keskeneräinen.
Sijainti (WGS84) ja viimeisen tarkastuksen päiväys: 
Katarina Keränen
Tutkimusryhmä ja raportoija: 
Museovirasto
Meriarkeologinen Seura ry.

Uunihylky, Varmbådanin hylky, Shebeikki tai Shepeikki nimillä tunnetun hylyn löysi Norppa Klubi jo vuonna 1974. Hylystä nostettiin muutamia esineitä ja siitä löytyy esitutkimusraportti vuodelta 1975 museoviraston sivuilta.

HYLKY

Sijainti

Uunihylky sijaitsee Porkkalan Varmbådanin edustalla noin 10m syvyydessä. Se on noin kahdeksan metriä leveä ja 35m pitkä. Hylyn jäänteitä on levinnyt noin 40 x 12 m alueelle. Keskellä hylkyä on tiilitulisija ja 70-luvun dokumenteissä on maininta, että yläkansi oli tuolloin pudonnut tuon uunin päälle. Hylky on löydettäessä ollut kallellaan vasemmalle kyljelle. Nykyään hylky on pahoin hajonnut.

Tiedot aluksesta

Uunihylky, Varmbådanin hylky, Chepeikki, tai Shebeikki löydettiin jo vuonna 1974. Hylystä tehtiin muutamia esinelöytöjä ja sitä tutkittiin 1974-1975. Aluksi tehtiin sukelluksia jään alle ja sitten kesällä 1975 sukellusleiriltä. Hylystä löytyy esitutkimusraportti vuodelta 1975, laatijana Alopaeus ja Jolkkonen

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=120024&ttyyppi=pdf&kansio_id=257 .

Tuolloin, yli 40 vuotta sitten, sukeltajat olivat havainneet mm. jäännöksiä kolmesta tykkiportista sekä yhden mastonreiän. Aluksen kokoonsa nähden hento runko oli tuolloin saanut epäilemään alusta soudettavaksi alukseksi. 70-luvun tutkimusaineistoista löytyi luettelo nostetuista ja kuvatuista esineistä.

Löydöt: Tarinaa aseista, kankaista, astioista ja ruuasta

Hylystä on löydetty tykkiporttien lisäksi tykinkuula, jonka kuva vieressä. Kuula on ilmeisesti pienikaliperisen eli alle 100mm tykin. Tästä hylystä on löydetty mahdollisesti neljä tykkiporttia, vertauksena mainittakoon Vasa-laivan 72 tykkiporttia ja 64 tykkiä. Toki  tykkiportteja on voinut olla enemmän, tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida niiden määrää. Tykkejä on käytetty aluksissa jo 1300-luvulla, mutta tykkiportit tulivat käyttöön vasta 1500-luvulla.

1600-luvulla sotalaivan keskimääräinen käyttöikä oli 15-20 vuotta. Tykit olivat kalliita ja  niiden keski-ikä lähemmäs sata vuotta. Tykit pyrittiin pelastamaan uponneista aluksista muun arvotavaran tavoin. Tykkejä kierrätettiin ja aluksissa saattoi  hyvin olla eri ikäisiä ja erikokoisia tykkejä. Ruotsi uudisti tykistönsä 1620-luvulla. Tuolloin yhdenmukaistettiin tykit, kaliberien määräksi tuli kolme ja tykkien ainoaksi valmistuaineeksi pronssi. Vasa-laiva upposi 1628.  Saab ja Vasa-museo selvittivät yhteisessä projektissaan tuon ajan tykkein ominaisuuksia ja millaista elämä suurella sota-aluksella tykkein varjossa oli. Tässä video aiheesta

 https://www.ruutu.fi/video/1323614

Varmbådenin hylky ei ole suuren sotalaivan ja löytyneet kuulatkin ovat alle 100mm, mutta niilläkin on saanut halutessaan paljon tuhoa aikaan.

TinatuoppiHylystä nostettiin 70-luvulla viereisen kuvan tinatuoppi. 1600-luvulla alkoholi oli normaali osa elämää. Päivä aloitettiin ryypyllä ja työpäivän jälkeen otettiin ryyppy. Juomalla sinetöitiin hevos- ja naimakaupat. Barnsöl eli lapsioluet on ristiäisten vanha nimi. Laki, jota ei muuten ole vieläkään kumottu, määräsi että humalaa on kasvatettava jokaisessa talossa oluen mausteeksi. Näin pyrittiin varmistamaan kotimainen tuotanto ja rahan pysyminen kotimaassa. Alkoholi oli lähinnä itse valmistettua ja rahvaan voimin juotiin melko mietoja juomia. Olut ajateltiin välttämättömäksi elintarvikkeeksi. Alkoholissa on paljon kaloreita. Sosiaalista merkitystä alkoholin suhteen kuvaa uskomus, että juhlissa piti olla kunnolla päihtynyt. Näin taattiin onni, oli sitten kyse sodasta tai avioliitosta.

Itämeri 1600 luvulla: Ruotsin suurvalta-asema

Museoviraston sivuilla Uunihylyn kerrotaan olevan 1700-luvulta. Hylystä on kuitenkin löydetty Kuningatar Kristiinan aikaisia neljännesäyrin kolikoita vuodelta 1636 (Tuona samaisena vuonna Ruotsiin perustettiin tullilaitos). Toki vanhoja rahoja voi olla uudemmassakin laivassa, mutta todennäköisemmin esineet ovat samalta ajalta kuin alus. Dendrokronologiset näytteet toivat lisää päänvaivaa: Niiden perusteella laivan rakennuspuu juuri siitä kohdasta, josta näyte oli otettu, oli kasvanut nykyisen Pohjois-Saksan alueella ajalla 1468-1568. Eli laivapuun kaatamisesta kesti 52 vuotta siihen, kun laivasta löytynyt kolikko oli lyöty. Tuolloin, kuten nykyäänkin, laivoja myytiin. Mutta niitä myös ryöstettiin ja pidettiin sotalaivoina. Mahdollista on, että ruotsalaiset olivat saaneet haltuunsa hansalaivan tai toisaalta kansainvälisen kaupan seurauksena hansalaivassa oli ruotsalaista valuuttaa. Mutta täytyy pitää mielessä vielä kolmaskin vaihtoehto: Ruotsi oli 1600-luvulla hetkellisesti suurvalta-asemassa ja vuoden 1648 rauhassa Pohjois-Saksan alueita (mm. Elbe- ja Oderjokien suistot) siirtyivät Ruotsille. Vuonna 1658 Ruotsin valtakunta oli suurimmillaan.

Itämeri nyt

Lyhyt tarkastelu luonto-matkailun ja sukeltamisen näkökulmasta:

Itämeri on pitkään saanut nauttia kyseenalaisesta kunniasta olla maailman saastunein meri. 1980-luvulla mm. merikotkat ja hylkeet olivat suurissa vaikeuksissa saateiden vuoksi. Rehevöityminen ja happikato ovat aiheuttaneet ympäristöongelmia.  Vuonna 2020 kuitenkin näkyi toivonpilkahduksia, sillä Suomenlahden vesimassat sekoittuivat ja hapekasta vettä saatiin paikoin jopa 100m syvyyteen:

https://yle.fi/uutiset/3-11206736 https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Suomenlahden_vesimassa_on_sekoittunut_ja(56296)

Itämeren valuma-alue on paljon laajempi kuin rantaviiva, kuitenkin koko valuma-alueelta tulevat vaikutukset Itämeren ekosysteemiin. Meriklusteriksi kutsutaan merellisiä elinkeinoja. Nykyään kymmenet tuhannet ihmiset saavat elantonsa Suomessa joko suoraan tai välillisesti Itämerestä. Päätoimialaryhmät ovat meriteollisuus, satamatoiminnot ja merenkulku. Kalastus ja kalankasvatus kuuluvat myös meriklusteriin.

Itämeren vesi on murtovettä ja tämän vuoksi siellä ei esiinny hylkymatoa. Tämä tekee mahdolliseksi puisten laivahylkyjen säilymisen useita satoja vuosia. Itämerta sanotaakin maailman suurimmaksi merimuseoksi. Itämeressä tehdään vuosittain seurojen järjestäminä tuhatkunta sukellusta. Wreck.fi sivustoilla vierailee kymmeniä tuhansia vierailijoita. Itämeren historia on paitsi ympäröivien valtioiden historiaa, myös esimerkiksi Britannian historiaa; täällä on purjehtinut kauppa- ja sotalaivoja ympäri Eurooppaa. Kansainvälistä kiinnostusta ei ole vielä kyetty taloudellisesti hyödyntämään. Sukeltaminen on tällä hetkellä lähinnä seuravetoista virkistystoimintaa ja Suomen puolella on vain muutamia yrittäjiä, jotka tarjoavat maksullisia sukellusretkiä.

 

Sukellusolosuhteet

Hylky on 10 m syvyydessä. Puisto tulee alkamaan Varmbådanin rannasta, jonne myös ankkurointi veneille. Hylky sopii hyvin P1 tasoisten sukeltajien hylky ja kulttuuriperintökohdekoulutkseen.