Sijainti kartalla suhteessa muihin muinaisjäänteisiin
Suoritetut tutkimustoimenpiteet
Hylky paikannettiin Muinaisjäännösrekisterissä eli Kyppi.fi -palvelussa olevienkoordinaattien (2026) perusteella ja todettiin niiden pitävän hyvin paikkansa. Hylkyyn asetettin 1m mittatikku noin kölilinjan mukaisesti. Topi Sellman ja Markku Luoto kuvasivat hylyn 4k-videolla ja stereovideolla noin metrin etäisyydeltä, joten kuvan erottelukyky on tarkempi kuin ihmissilmän vastaavalta etäisyydeltä. Lisäksi havainnoitiin puumateriaalin ja hylyssä olevan lastin laatua sekä rautaisten rakenneosien korrodoitumista. Sukelluksen jälkeen tallensimme lähimmän eli "Bymannin" talon asukkaiden haastattelun ja he näyttivät meille hylyn kohdalla rantakalliossa olevan kaiverruksen, joka kuvattiin ja paikannettiin GPS:n avulla. Tutkimusmatkan jälkeen hylystä tehtiin 3D-malli. Kuvatusta 4k-videosta purettiin xxxx kuvaa, joiden pohjalta tehtiin 3D-malli, jossa on yyyyyyy monikulmiota ja jonka koko oli noin xx0GB. Sketchfabtilin rajoitusten takia julkaistu malli on noin viisi kertaa pienempi. Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtikokoelmasta löytyi yksi uutinen vuodelta 1865, jossa Asplandet mainitaan. Lehtihaun myötä selvisi, että saariryhmää on aiemmin kutsuttu Krämaröarnaksi,
Kohteen kuvaus
Hylky makaa pohjalla pahasti hajonneena, mutta periaatteessa oikein päin. Perä on merelle päin ja keula lähes rannassa, melkein nykyisen T-laiturin alla. Hylyn runko on kölisuunnaltaan pohjois-eteläsuunnassa (10°/190°), noin 5-15 metrin päässä rantakalliosta ja 1,5-4,5m syvyydessä, perän ja styyrpuurin puolen kyljen ollessa syvemmällä. Hylky on perävantaasta keulan kylkilautojen päähän noin 18m pitkä. Löytöalue on kokonaisuudessaan noin 25x20m. Yksittäisiä osia löytyy lännempää, jopa 40-50m päässä hylystä, mutta ne eivät ole tunnistettavissa yhtä sääkannen polvea lukuunottamatta.
Hylky on vajonnut 1,5-2m pohjan sisään ja kokonaan auennut, ts. ainoastaan perävannas kohoaa merkittävästi pohjasta (n. 2m). Aluksen muoto on kuitenkin selvästi tunnistettavissa. Alus on ollut ainakin pääosin havupuusta tehty ja sileiden kaarien perusteella tasasaumainen. Hylyssä ei ole peräsintä, mutta perävantaassa on vielä peräsimen saranoiden jäänteet. Aluksessa on ollut ns. klipperiperäpeili, joka löytyy lähes kokonaisena pohjalta hylyn perän takaa. Siitä hieman rantaan (itään) päin on sailynyt pätkä paapuurin parrasta, mutta muuten paapuurin kylki on lähes kokonaan tuhoutunut.
Styyrpuurin puoleista kylkeä on säilynyt pohjalla hylyn länsipuolella. Sen päällä on kansirakenteita kuten sääkannen polvia ja kansipalkkien osia, mutta ne ovat ylösalaisin. Hylyn keulan alueella on muutamia tiiliä, mutta koska keula on täysin hajonnut, ei ole varmuutta ovatko ne kuuluneet alukseen. Yksi laiturin betonipaino on keulan jäänteiden päällä. Hylyn perässä, styyrpuurin kyljen jäänteiden päällä on rautainen neliö, joka näyttää hitsatun junankiskosta eli se lienee resentti ja peräisin vanhoissa ilmakuvissa kohdalla näkyvästä laiturista. Hylyssä on hyvin vähän tunnistettavia rakenneosia jäljellä.
Saaren rannalla, hylyn kohdalla on hienosti kaiverrettu kalligrafia, jossa lukee "Linden 1865". Tekstiä voi olla vaikea hahmottaa kuvasta, mutta alempana kuvakokoelmissa olevalla videolla sen hahmottaa helposti.
Alustava tulkinta
Seuralaistemme alustava tulkinta on, että kyseessä on mitä todennäköisimmin haaksirikkoutunus alus, koska siitä puuttuu peräsin, keula on ajettu rantaan ja siinä on lastia päällä. Peräsimen saranoiden korroosioaste viittaa siihen, että hylky on ollut uponneena vähintää 100 vuotta eli se on kiinteä muinaisjäänne. Toisaalta korroosio ei vielä täysin ole hajottanut saranoita pelkäksi krustiksi, kuten 1700-luvun hylyissä yleensä on tapahtunut. Näin ollen alus lienee uponnut 1800-luvulla. Takilan jäänteitä ei ole havaittu eli ainakin se on pelastettu - todennäköisesti myös valtaosa lastista ja paapuurin puolen kyljestä. Toisin sanoen kaikki, joka on jäänyt pinnalle tai matalaan veteen, on aikojen kuluessa pelastettu. Aluksen lastina vaikuttaisi olleen höylättyä puutavaraa kuten rimaa ja panelia noin metrin pituisina pätkinä. Voisiko kyseessä olla purkutavaraa?
Vanhoista lehdistä (Finlands Allmänna Tidning nro280 1.12.1865) löytyy loppuvuodesta 1865 maininta, että Krämaröarnan saaristossa on lankkuja myynnissä ja kerrotaan yksityiskohtaisesti millaisia lankkuja milläkin saarella on kaupan. Myös Asplandet mainitaan ja tulee mieleen, että ne voisivat olla juuri tämän aluksen lastia, koska eihän saariston puunvänkyröistä tehdä sahatavaraa.
Paikallisen perimätiedon mukaan Linden olisi ollut miehistön jäsen, joka oli jäänyt lahden pohjoispuolella olevalle kivelle ja yrittänyt uida sieltä saareen, mutta hukkunut matkalla. Perimätieto ei kuitenkaan suoraan yhdistä tätä hylkyä ja hukkumistapausta toisiinsa. Tulkintamme on, että kaiverrus ja hylky liittyvät toisiinsa, koska vastaavia tapauksia on lähisaaristossakin useita ja koska ajallinen ja paikallinen korrelaatio on vahva.
Kontekstia
Kuten haastattelussa kerrotaan, Asplandetin jä lähisaarten asutus on ollut läheisissä yhteyksissä Suomenlahden eteläpuolelle Viroon. Lehtihauissa tämä näkyy vahvasti mm. kieltolain aikaan, jolloin Krämaröarnan saaristossa tapahtui useita pirtuveneiden takavarikkoja (ks. lehtileikkeet). Saarella on paljon meriarkeologista maisemaa, kuten hyvin säilynyt jatulintarha, mahdollisesti rauta- tai pronssikautisia röykkiöitä sekä "riimukivi", joka on kuitenkin paljastunut resentiksi.
Hylyn 3D-malli
Kuvia hylystä ja muuta materiaalia
Viimeisin muokkaus 30.5.2026
Sivun historia PDF-tiedostoina:
mas.fi_-_asplandet_pohjoisranta_mvid1014_2026-05-30.pdf

























