Vedenalaisen kulttuuriperinnön kansainvälinen suojelu edistyy

Kirjoittaja: 
Maija Fast, museovirasto, Suomen merimuseo

Unesco on tehnyt suojelusopimuksen
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco aloitti kesällä 1998 laajat kansainväliset neuvottelut yleissopimuksesta vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Tarkoituksena on ollut luoda juridisesti pätevä työväline, jonka avulla voidaan suojella niin valtioiden aluevesillä kuin kansainvälisellä vesialueella olevaa kulttuuriperintöä. Tavoitteena on ollut myös vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien menettelytapojen yhdenmukaistaminen suojelun parantamiseksi; tällä hetkellä suojelumahdollisuudet ja lainsäädäntö vaihtelevat eri maissa huomattavasti.

Suojelulla on kiire, koska vedenalaista kulttuuriperintöä uhkaa yhä lisääntyvässä määrin arkeologiset periaatteet sivuuttava kontrolloimaton kaupallinen hyödyntäminen. Kaupalliseen hyötyyn pyrkivän toiminnan mahdollistaa nykyinen kehittynyt vedenalaistekniikka, jonka avulla tavoitetaan historialliset löydöt sijainnista ja syvyydestä riippumatta. Vedenalainen kulttuuriperintö ei uusiudu, joten sen myymiseen tähtäävä kaupallinen hyödyntäminen hävittää lopullisesti kansojen yhteistä historiallista tietoa.

Sopimuksen valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita lähes 100 maasta. Osallistujat ovat edustaneet merioikeudellista, meriarkeologista ja muinaismuistohallinnollista asiantuntemusta maailman kaikilta maantieteellisiltä alueilta.

Unescon 31. yleiskokous hyväksyi sopimuksen marraskuun alussa 2001. Sopimuksen hyväksymistä kannatti 87 maata (Suomi mukaan luettuna), sitä vastusti neljä maata (Norja, Venäjä, Turkki ja Venezuela) ja 15 maata pidättäytyi äänestämästä. Kun 20 maata on ratifioinut sopimuksen, siitä tulee osa kansainvälistä lainsäädäntöä sopimuksen jäsenmaissa. Sopimuksen valmistuminen on tärkeä askel kansainvälisen oikeuden kannalta, koska sopimus täsmentää ensimmäistä kertaa valtioiden oikeuksia ja velvollisuuksia vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi kaikilla vesialueilla.

Sopimuksen sisältö
Sopimusteksti alkaa vedenalaisen kulttuuriperinnön määritelmällä. Vedenalaista kulttuuriperintöä ovat kaikki sellaiset ihmistoiminnan jäänteet, jotka ovat luonteeltaan kulttuurisia, historiallisia tai arkeologisia, ja jotka ovat olleet pysyvästi tai ajoittaisesti, kokonaan tai osittain veden alla yli sata vuotta. Näitä ovat asuinpaikat, rakennukset ja muut rakenteet, esineet, ihmisjäänteet, hylyt (alukset, lentokoneet ja muut kulkuneuvot) ja niiden osat, niiden lasti ja muu sisältö.

Sopimus sisältää ne kansainvälisen yhteistyön mekanismit, joilla vedenalaista kulttuuriperintöä suojellaan. Siinä selvitetään ne arkeologiset periaatteet, joita noudatetaan vedenalaiseen kulttuuriperintöön tarkoituksellisesti kohdistuvassa toiminnassa. Sopimus sisältää muun muassa seuraavat periaatteet:

  • Arkeologisesti kannatettavin tavoite on säilyttää kulttuuriperintö alkuperäisellä löytöpaikallaan ja muunlaiselle toiminnalle on oltava vanhat perustelut.
  • Jos vedenalaista kulttuuriperintöä nostetaan, sen pitkäaikainen säilyminen on turvattava asiallisella konservoinnilla ja hallinnoinnilla.
  • Vedenalaista kulttuuriperintöä ei saa kaivaa tai nostaa kaupallisen edun tavoittelemiseksi, eikä arkeologista kokonaisuutta saa hajottaa lopullisesti.

Vastuuntuntoista ja kohteisiin kajoamatonta harrastajasukeltajien pääsyä kulttuuriperintökohteille tulee rohkaista yleisön tietoisuuden ja kulttuuriperinnön kunnioittamisen lisäämiseksi, mikäli pääsy kohteille ei ole ristiriidassa suojelun kanssa.

Meripelastuslain ja löytötavaralain säädökset eivät sovellu vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Vedenalaiseen kulttuuriperintöön tarkoituksellisesti kohdistuvan toiminnan on oltava viranomaisen valtuuttamaa. Kenttätutkimuksissa ja kaivauksissa on käytettävä sellaisia menetelmiä, jotka ovat mahdollisimman ei-kajoavia ja varovaisia. Kenttätutkimuksen vaiheet ja tehdyt toimenpiteet on dokumentoitava huolellisesti, jotta kulttuurinen, historiallinen ja arkeologinen tieto saadaan talteen ja tutkimuksen käyttöön. On pyrittävä vähentämään sellaisen toiminnan haitallista vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön, jonka pääasiallisena kohteena kulttuuriperintö ei ole (esim. vesirakentaminen).

Yhteys- ja lisätiedot

Museovirasto
Nervanderinkatu 13
PL 913, FIN-00101, Helsinki
Puh. (09) 40501
Faksi (09) 405 0300
http://www.nba.fi ks. myös linkit

Suomen merimuseo
Hylkysaari, FIN-00570 Helsinki
Puh. (09) 135 5379
Faksi (09) 135 4991 http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm ks. myös linkit